sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Mitä psykoterapia maksaa?

Aloitin viime syksynä Kelan tukeman psykoterapian. Kustannukset koko terapian aikana ovat aika huimia, en itseasiassa ole niitä aikaisemmin edes uskaltanut laskea. Mutta lasketaanpa nyt...

Terapeuttihan täytyy etsiä itse ja eri terapeuttien väliset hintaerot voivat olla aika suuriakin. Kävin itse kahdella eri terapeutilla ennen valintaani ja päädyin kalliimpaan. Hänellä oli korkeampi koulutus (VET) ja toisaalta hänen kanssaan tuntui synkkaavan paremmin. Olin lukenut, että terapiasuuntaa ratkaisevampi asia terapian onnistumisen kannalta on terapeutin ja asiakkaan välisen suhteen toimivuus. Toisin sanoen siihen kannattaa kiinnittää todella paljon huomiota, jos haluaa terapiaprosessin onnistuvan parhaalla mahdollisella tavalla. Onnekseni talouteni on sen verran vakaalla pohjalla, ettei minun tarvinnut valita terapeuttia omavastuun suuruuden perusteella. Muistaakseni omavastuun hintaero oli noin 10 euron luokkaa/ käynti, joten pitkässä juoksussa hintaero näiden kahden välillä on toki todella suuri.

Maksan terapiastani 28 e/ kerta. Veronmaksajat kustantavat 57,60 e/ kerta.

Viime syksyn aikana ehdin käydä muistaakseni 10 käyntiä + täysin omakustanteinen tutustumiskäynti 80 e (joka muuten sillä halvemmalla terapeutilla oli ilmainen!). Näin ollen jo syksyllä rahaa meni 360 e.

Nyt keväällä tapaamistahti on tiiviimpi ja käyntejä on noin 7 kuukaudessa. Hinta minulle 196 e/ kk.
Terapiaa on määrä jatkaa 31.12.2020 saakka. Tavallisimmin Kelan tukema psykoterapia jatkuu 3 vuotta, mutta tapauksessani tämä ei ole mahdollista, koska terapeutti on jäämässä eläkkeelle. Tämänkin vuoksi terapiani on tiivistahtista. Toisaalta myös siksi, että elämäntilateeni sen mahdollistaa, ja haluankin käydä mielummin usein kuin harvoin.

Kela korvaa käyntejä korkeintaan 80 kpl vuodessa ja kaikkiaan enintään 200 kpl. Tällä 7 käyntiä kuukaudessa tahdilla päästään hyvin lähelle tuota vuosittaista maksimirajaa (kesäloma poislukien 7 käyntiä/kk x 11 kk = 77 käyntiä/ v), toki todellisuudessa käyntejä varmasti toteutuu vähemmän, sillä ajoittain kertoja on peruttava päällekkäisten menojen vuoksi.

77 käyntiä tekee 2 156 e/v. Kerrottuna kahdella vuodella = 4 312 e. Ynnättynä syksyn käynneillä 360 e. Yhteensä koko terapian aikana kustannuksia minulle kertyy 4 672 e (164 käyntiä + tutustumiskäynti).                 

O.O Okei, onhan tuo aika paljon.

Huvin vuoksi voidaan vielä vertailla halvempaan terapeuttiin, harmi kyllä en tarkkaan muista hänen omavastuuta, mutta heitän arvion 17 e, joka ei varmasti ole kaukana totuudesta (terapeutti oli poikkeuksellisen edullinen, tämänhetkinen omavastuuni on paljon lähempänä keskiverto-omavastuuta käsitykseni mukaan). Hänellä koko terapia olisi maksanut yhteensä 2 788 e. Hintaeroa huikeat 1 884 e. Tässä nähdään taas kertaantuvien kustannusten vaikutus...

Kuitenkin onnistunut psykoterapia voi vaikuttaa melkeinpä kaikkeen elämässä, mm. onnistumisiin työuralla, perhe-elämässä, opiskeluissa jne. Toisin sanoen uskon, että psykoterapiani on kannattava sijoitus tulevaisuuteen. Jos johonkin haluan rahojani sijoittaa, niin tähän.

Sydämeni pohjasta kiitän suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja veronmaksajia (siis itseäni myös :D), jotka tämän minulle mahdollistavat. 9 446,4 euron arvosta hyvinvointia ja työkykyä. En olisi mitenkään voinut kustantaa tässä elämäntilanteessa tällaista pottia täysin omista varoistani. Kallistahan tuo on nytkin, mutta 14 118,4 e olisi ollut jo ihan erilainen summa maksaa.

Onhan tuo 196 e/kk sen luokan kustannus, ettei sellaiseen todellakaan kaikilla ole varaa. Eikä edes siihen kerta viikossa tahtiin (112 e). Jos olisi toimeentulotuella, omavastuut voitaisiin huomioida menona eli tällöin ei välttämättä jäisi itselle maksettavaa lainkaan. On kuitenkin suuri joukko pienituloisia, jotka eivät kuitenkaan ole oikeutettuja toimeentulotukeen. Itsekin jouduin odottamaan, että hetki terapian aloitukselle oli oikea. Nyt kun talous on täysin omissa käsissäni, enkä ylläpidä ketään muuta kuin itseäni 1850 e/kk nettopalkallani, voin tuon hinnan maksaa...

5 kommenttia:

  1. Nyt kyselen ihan tyhmiä, kun en ymmärrä mitään, mutta miten tuo psykoterapia eroaa terapiasta? Siis varmaan psykoterapiaa antaa psykoterapeutti ja terapiaa terapeutti, mutta siis... missä ero =)? Onko tuollaista mahdollista sitten saada ollenkaan kunnalliselta puolelta, vai ainoastaan yksityiseltä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terapia on yläkäsite, joten psykoterapia on aina terapiaa, mutta terapia ei aina ole psykoterapiaa. Psykoterapeutti on lailla säädelty ammattinimike, joten kaikkien psykoterapeuttien koulutus on säädeltyä, mutta terapeutiksi itseään voi kutsua vaikka minkälaiset huuhaa-hemmotkin.
      Valitettavasti kunnallisesta terveydenhoidosta ei juuri saa oikeaa psykoterapiaa, vaan esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan antamaa keskusteluapua, jota toki jotkut voivat nimittää myös terapiaksi.
      Ja arkipuheessa monet nimittävät psykoterapiaansa terapiaksi ja psykoterapeuttiaan terapeutiksi ihan vain sanojen pituuden vuoksi. :)

      Poista
  2. Mielenkiintoinen kirjoitus! Hienoa, että toit esiin, kuinka paljon terapia maksaa - silloinkin kun siihen saa Kelan tukea. Melkoinen summa, mutta kuten sanoit, niin varmasti kannattava sijoitus tulevaisuuteen. Totta kuitenkin, ettei kaikilla ole varaa tuohon, ja kun itsekin olen miettinyt asiaa, niin hinta tuntuu sen verran suurelta, että ahdistuisin jo siitä.

    VastaaPoista
  3. Mä aloitin psykoterapian vuonna 2008 ollessani 23-vuotias. Siihen aikaan kela tuki max. 25-vuotiaiden psykoterapiaa paremmin kuin sitä vanhempien, joten onneksi olin vielä kolmannen vuoden alkaessa 25-vuotias, joten sain suurempaa tukea, mitä olisin vaikka vain vuotta myöhemmin saanut. (Siihen aikaan nuorten tuki oli n. 52 €/kerta, aikuisten sitä selvästi vähemmän.)

    Kävin siis kaksi kertaa viikossa psykoterapiassa ensin kelan tukemana 2,5 vuotta, sitten täysin omilla rahoilla toiset 2,5 vuotta. Kela tuki hommaa yhteensä n. 10 400 €:lla, ja mulle tuo tuli maksamaan n. 13 000 €. Mulle jäi onneksi aluksi hyvin pieni omavastuu maksettavaksi, ja viimeisetkin vuodet terapeuttini taksa oli aika maltillinen. Tänä vuonna yhden käynnin hinta voisikin olla jo paaaljon enemmän! Varsinkin, kun psykoterapeuttini kouluttautui silloin psykoanalyytikoksi, ja valmistui samana vuonna kuin itse lopetin terapiani, joten hänen taksansa on taatusti noussut.

    Mulla oli tärkeimpänä valintakriteerinä terapiasuuntaus; halusin ehdottomasti psykoanalyyttisen/psykodynaamisen taustan! Muita kriteerejä oli vastaanotto Turun keskustassa, sukupuolena mieluummin nainen ja sitten tietenkin se kemia. Tein listan sopivista, siinä oli muistaakseni viisi naista ja yksi mies ja aloin soitella tapaamisaikoja. Ekat kaksi ei voinut ottaa uusia potilaita, ja kun olin kolmannen kanssa saanut sovittua alkutapaamisesta, päätin vasta siellä käymisen jälkeen jatkaa soittokierrosta, jos se ei olisi osoittautunut hyväksi. Mutta, se tuntui heti ekan käynnin perusteella hyvältä, ja kävin vielä toisessa alkutapaamisessa sillä samalla, ja sitten päätin, että tän valitsen. Jälkikäteen tajuan, miten hyvä onni mulla kävi, että siitä tuli mun terapeutti, koska meidän yhteistyö sujui todella sujuvasti!

    Ehkä sinun tapauksessasi mietityttää se, että terapeuttisi jää eläkkeelle, ja voi olla niin, että tarvitsisit senkin jälkeen vielä apua... Mutta tavallaan voi kyllä olla ihan hyväkin, että loppu on jo aloittaessa tarkasti tiedossa! Itselläni oli jonkin verran pohtimista sen kanssa, milloin lopettaisin. Kolmannen vuoden alkaessa halusin edelleen jatkaa kaksi kertaa viikossa, vaikka kela maksoi vain toisen, ja neljännen vuoden alkaessa päätin aina puoleksi vuodeksi eteenpäin jatkavani kaksi kertaa viikossa ja sitten kun olin päättänyt lopettaa, kävin viimeiset kuukaudet vain kerran viikossa.

    Tsemppiä terapiaan, ota kaikki irti siitä! Jaksamista niihin hetkiin, kun tuntuu todella voimattomalta ja surkealta. Minun psykoterapiaani käyttämäni rahat (ja aika) olivat todella kaiken sen arvoisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä ja tsempeistä! :) Terapeutin löytäminen on tosiaan helposti aika työläs prosessi. Lopulta oli aika sattuman varaista että juuri tähän terapeuttiin päädyin. Paljon lähettelin kyselyitä ja aniharvalla oli vapaata uudelle asiakkaalle. Psykoterapiaan kuulemma lähetetään tällä hetkellä paljon asiakkaita. Ehkä soteuudistus jännittää monia, nyt on hyvä aika aloittaa siinä mielessä, että tulevasta ei kukaan tiedä. Toisaalta voihan soteuudistus vaikka tuoda psykoterapian paremmin ja halvemmin saataville. En ehkä ole kuitenkaan kovin optimistinen tämän suhteen...

      Psykoterapian aloittaminen on siinä mielessä vähän nurinperistä, että jotta saisit terapian rullaamaan, sinulla täytyy olla aika hyvät voimavarat (hoitosuhde ensin esim. työth-lääkäriin ja -psykologiin, sitten B-lausunto psykiatrilta, hakemuksen tekeminen Kelaan, psykoterapeutin etsiminen, tutustumiskäynnit). Ei tätä prosessia kovin huonoissa oloissa jaksa käydä läpi. Kynnyksen pitäisi olla paljon matalampi. Siinä mielessä kyllä toivoisin, että psykoterapia olisi osa normaalia terveydenhuoltoa..

      Poista